sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Hyvinkäällä!

Palasin tänään poikaystävältäni Hyvinkäältä tänne Helsinkiin. Olo on aika kurja, sillä vietimme poikaystäväni kanssa pitkästä aikaa laatu aikaa toistemme seurassa ja nyt olikin jo aika lähteä kotia päin. Että aikamoinen ikävä  jäi, mutta näemme taas piakkoin niin eiköhän tää ikävä tästä laske! Toivottavasti...

Ajattelin nyt kuitenkin kertoa jotain mukavaa viikonlopun kuulumisista ja tapahtumista. Niitä kyllä riittää, koska minulla oli hauskempaa kuin vähään aikaan! Eli saavuin Hyvinkään rautatieasemalle perjantai iltana joskus 6 aikoihin, jossa mua oli vastassa poikaystäväni ja hänen äitinsä. Siitä lähdimme ajamaan kohti heidän taloaan, jota voisin kutsua toiseksi kodikseni! Kaikki siellä tietävät tämän hetkisestä tilastani, joten pystyn olemaan täysin omaitseni ja tuntemaan oloni kotoisaksi. Perillä poikaystäväni olikin kiiruhtanut jo ylä kertaan ja pyysi minut tulemaan hänen mukaansa, sillä hänellä oli minulle kuulemma jokin yllätys. Hän pyysi minua sulkemaan silmäni ja astumaan hänen huoneeseensa. Siellä oli pimeää, vain yksi kynttilä paloi. Olin niin otettu ja hyvä etten itkuun purskahtanut! Sängyllä oli suuren suuri konvehtirasia ja sen vieressä ruusu seka korurasia. Lahja oli täydellinen! En tiennyt miten olisin voinut kylliksi kiittää poikaystävääni, joten valitsin ne 3 tärkeintä sanaa "minä rakastan sinua". Korurasiassa oli guessin sormus, joka sopii täydellisesti poikaystäväni ostamaan guessin kaulakoruun, jonka sain puolvuotis lahjaksi häneltä. Ennen en olisi osannut nauttia siitä suuresta konvehtirasiasta, mutta nyt mieleni teki heti maistaa jokaista suupalaa! Siitä ilta jatkui niiden konvehtien syömisellä ja katsoessa tv:tä oman kullan kainalossa. 



Lauantai aamuna heräilimme siinä yhdeksän aikoihin, laitoimme saunan päälle ja odotimme sen lämpeämistä. Odotellessa söimme aamupalaa ja mikä olisi sen parempaa kuin saada hyvälaatuista kahvia heti aamusta! Poikaystäväni äiti oli hankkinut ihanan kahvikoneen ja siihen sellasia kahvikapseleita, jotka eivät olleet mitää pili pali kahveja vain kunnolla paahdettuja. Voi miten hyvää se oli! Capuccino maitovaahdolla! Aivan kuin kahvilassa olisi ollut! Sellaisen kun kotia saisi!
Myöhemmin päivällä lähdimme poikaystäväni perheen kanssa tutkimaan Hyvinkäälle rakennettua uutta ostoskeskusta. Siitä kuuluisi tulla päälle 200 liikkeen kauppakeskus, mutta se oli vasta aluillaan. Siellä kiertelimme ja kaartelimme ja sitten olikin jo nälkä. Lähdimme suunnistamaan jotakin ravintolaa kohti ja päätimme mennä Hyvinkäällä sijaitsevaan Martinaan. Tapahtuikin jotain todella hauskaa. Ehdimme tovin istahtaa ruokapöydän ääreen ja avata lounaslistaa kun huomasimme kuinka hemmetin kallis paikka se oli! Onhan se ihan älytöntä maksaa kanaleivästä 13.00 e !! Joten yritimme nousta vaivihkaa ja kadota ravintolasta huomaamattomasti, mutta minähän sinne viimeseksi jäin kun en saanut edes takkia päälleni! Siinä riitti kyllä nauramista! Olihan tuo tilanne hieman nolo, mutta hauska! Päädyimme lopulta syömään halvempaan paikkaan, jossa ei ollutkaan mitään kevyitä ruokia. Jouduin kohtaamaan pelkoni, rasvassa paistetut lohkoperunat! Myönnän etten ollut täysin valmis sellaiseen annokseen, mutta söin sen verran kuin jaksoin. Lohkoperunoiden kanssa tilasin lehtipihvin. Kaikin puolin se oli hyvää, mutta pieni ahdistus ehti tulla ruokailun jälkeen.

Palattuamme poikaystävälleni menimme makoilemaan sohvalle ja tottakai hän huomasi, että olin hieman allapäin ja kysin mikä minun on. No kerroin ahdistuksestani ja mistä se johtui, niin eiköhän hän osannut heti piristää ja saada minut ajatellemaan asiat myönteisesti. Ei niistä perunoista mitään haittaa ollut vaan nyt sitä ollaan taas askel lähempänä terveyttä! Sai hän lopulta manipuloitua minut ottamaan suklaata ja ihania porvoon lakuja!

Koko viikonlopun ajan poikaystäväni on jankannut minulle kuinka hyvältä näytän nykyään ja että olen tuplasti terveemmän oloinen. Hän sanoin saaneensa vanhan saran takaisin! Kaikki tämä positiiviinen palaute motivoi minua entistä enemmän ja olen niin onnellinen, että omistan juuri hänet! Mikään suupala ei ahdistanut noiden kommenttejen jälkeen (lohkoperunoita ei lasketa!!) ja osasin nauttia niistä täysillä!

Sunnuntai olikin aika haikean päivä, sillä oli kotiin lähdön aika, mutta nautimme silti toistemme seurasta loppuun asti. Viikonloppuni oli aivan ihana enkä enempää olisi voinut toivoakkaan!


1 kommentti:

  1. Ihana kuulla et oot pystyny nauttii viikonlopusta!! Sä oot ihan uskomattoman vahva ja rohkee, oon niiiin ilonen sun puolesta ja toivottavasti yllätät Marjukanki ;) Sä selviit tästä voittajana! - halit ja tsempit sinne <3

    VastaaPoista