lauantai 21. huhtikuuta 2012

hyviä ja huonoja ideoita!

Taas tällänen pitkä väli etten oo kirjotellu, koska tulin uudelleen kipeäks. Tossa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä nous iha kauhee kuume ja nyt edelleen makaan peiton alla viluissani! Ei meinaa lähtee millään tää pöpö. 
Nyt oon kuitenki sen verran virkeenä, että jaksan tälläsen pikku postauksen kirjottaa. 


No jos meititään tätä mennyttä viikkoa niin ei ole tapahtunut mitään ihmeempiä. Eilen minulla ois ollut ripsihuoltoon aika, mutta sekin peruuntui kipeyteni takia ja nyt olen joutunu tyytymään omiin ripsiini, sillä kaikki ripsienpidennykset ovat karisseet pois. Onneksi sain ajan ensiviikon torstaiksi ja saan ihka uudet ripset! Ajattelin tässä värjätä omat ripseni, jotta ripsienpidennykset näyttäisivät vielä paremmilta! 


Ja satun myös omistamaan hiustenpidennykset, mutta ainoastaan clipseillä olevat. No eilistä ennen sain loistavan idean, joka ei ollutkaan loistava laisinkaan. Päätin pestä ne hopeashampoolla, jotta ne eivät olisi niin kellertävät. Mitäs siitä sitten seurasikaan... Se liilan sävy ei lähtenyt niistä ensiksi ollenkaan ja aloin katumaan mitä hemmettiä olin mennyt tekemään. No sitten äiti sanoi, että laitetaan ne likoomaan yön ajaksi shampoo veteen. Aamulla menin sitten katsomaan tilanteen ja kaikki näytti hyvältä, paitsi ne olivat aivan sikin sokin. Laitoin niihin hoitoainetta ja patterille kuivumaan ilman, että harjasin niitä suoraksi. Ei mennyt kauaakaan kun ne olivat kuivat ja aivan takussa! Sellaisessa, ettei ikinä ois saanu selväks! niistä tippuili hiuksia ja olin varma, että siinä meni pidennykset. No koitimme vielä yhtä keinoa, pesimme ne uudelleen, harjasimme ne märkänä, laitoimme niihin hoitoainetta ja pistimme ne kaapin oveen kuivumaan. Nyt kaikki on ihan okei ehkä ne on hieman harvemmat kuin ennen, mutta vaaleammat. Kyllä niitä voi vielä käyttää!
      Piti jo aikaisemmin laittaa tänne kuvia maalauksistani noilla uusilla akryyliväreillä, mutta yritin saada yhden taulun valmiiksi  ja saada sen mukaan kuviin. En itse ole maallanut taulua kokonaan vaan niin sanotusti herättänyt sen eloon! Äiti löysi sen joskus muinoin roskiksesta ja äiti päätti ehdottaa, jos maalaisin sen uuteen uskoon. Siinä olevan kirsikka puun itse maalasin!

Maalasin poikaystävälleni vuospäivä lahjaksi taulun meistä. Lahja ei ollut kallis, mutta toivon että sen tunnearvo on rahaakin kalliimpi. Silti jotenkin tunnen huonoa omatuntoa lahjastani hänelle. Hän kuitenkin osti minulle kalliin sormuksen, ihanan ruusun ja suuren rasian konvehteja! Minä maalasin taulun.. mutta toivon hänen pitäneen siitä silti.

Tässä on kuva vielä ihan ensimmäisestä työstäni saatuani akryylivärit! Ei mikään kummoinen, oli vaan pakko päästä testaamaan ihka uusia värejä! Siksi näin värikäskin kuva!
Jos vielä kertoisin haasteista ja onnistumisistani. Molempia ei ole ollut paljoakaan tai ei ainakaan niin erityisiä.   
Toissapäivänä äiti suunnitteli viikonlopun ruokaostoksia ja ideoi mitä minäkin päivänä syötäisiin. No perjantaiksi hän olisi halunnut tilata pizzaa ja kysyi haluaisinko minäkin tilata pitkästä aikaa. Päätin ottaa haasteen vastaan ja suostuin ideaan. Tunne oli hieman epävarma, mutta yritin muistella miten hyvältä pizza maistuu ja koitin olla välittämättä sen ravintopitoisuudesta. Sitten kävikin toisin. Emme tilanneetkaan, sillä olisi ollut turhaa tilata kun ruokaa oli jääkaappi pulollaan ja ei ne pizzat mitään kovin halpoja ole. Muutenkin noi muut ottaa aina sen perhe koon. Tärkeintä kuitenkin oli se, että olin valmis syömään sen vaikka nyt kävikin näin. Ehkä ensiviikonloppuna! Ja tänään olisi illalla vuorossa makkaraa ja uusiaperunoita. 

Ei tää tainnutkaan olla mikään pikku postaus. Yritän kirjotella nyt vähän useammin, ettei tulis tälläsiä romaaneja!







1 kommentti:

  1. Ihania maalauksia! Oot niin hyvä :)
    Ja hei tunteella tehty lahja on todellakin kallisarvosempi, joten älä murehdi! <3

    VastaaPoista