maanantai 14. toukokuuta 2012

Huippua kohti!

Viikoloppu alkoi hyvin ja se päättyi hyvin! Kaikki tuntuu olevan järjestyksessä. Tänään oli viimeisiä hoitokokouksiani ja siellä nyt sitten päätettiin, että lopetan kesäkuun 1. päivä! Hurraa! Mutta tietenkin jatkan polilla hetken aikaa ja jos paranemisen edistyy edistymistään minut siirretään alue poliklinikalle, jossa siis hoidetaan lievempiä syömihäiriöitä. Oma hoitajani sanoi tänään, että edityn nyt niin hyvin joten päätti antaa minulle vapautuksen haluamaani ateriaan ja otin sen ilomielin vastaan! Ai että tuntu hyvältä sen hoitokokoukseni jälkeen. Astuin ulos osastolta ja aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti. Enään viimeset rutistukset ja olen fyysisesti terve!


Perjantaina olin viettämässä norssinpäivää vanhassa koulussani ja näin koulu kavereitani pitkästä aikaa. Se teki hyvää, olihan minulla heitä kauhea ikävä! Oli kyllä outoa kävellä niitä käytäviä kun viime kerrasta on niin pitkä aika. Tuntui välillä etten edes tuntisi puoliakaan koko koulusta. Kaikki olivat muuttuneet niin paljon!
Loppu päivästä meninkin kaverini kanssa shoppailemaan ja löysin Spirit storen loppuun myynneistä 2 paitaa!
Rakastuin molempiin ensi silmäyksellä!




Lauantai meni äitienpäivää valmistellessa. Kävin ostamassa kakkuun ainekset ja poikkesin itse solariumin kautta kotiin. Olen jälleen koukussa siihe! Tiedän, että syövän riski on suuri, mutta kun rusketus saa tuntemaan oloni kauniimmaksi! Haluan myös pienen pohjarusketuksen ennen Espanjan matkaa, etten heti palaisi siellä.


Sunnuntaina oli siis ihanien äitienpäivä! Aamulla olin luvannut viedä koirat aamulenkille, ettei äidin tarvitsis herätä niin aikaisin, mutta eiköhän äiti ollut jo pesemässä mattoja vessassa kello 7! Säikähdin jo, että äiti oli vienyt koiratkin, muttei onneksi ollut. Vietyäni koirat annoin äidille tekemäni kortin ja leipomani suklaamousse kakun, joka oli muuten ihan taivaallista! Äiti oli ihan otettu ja pienet kyyneleetkin pääsivät molemmilta.
Muuten koko päivä meni kotona perheen kanssa ollessa ja illasta hieroin äitiä ja tein hänelle jalkahoidon.




Yhdessä aikaisemmassa postauksessa kerroin shortseista jotka jäivät suureksi laihduttuani, mutta nykyään ne taas istuvat ja olen siitä hyvin onnellinen, sillä ne tosiaan ovat lempparini! Love it!















2 kommenttia:

  1. Ihana lukea tervehtymisestäsi ja siitä, kuinka hyvällä mallilla asiat ovat syömishäiriön suhteen. Itsekin anoreksiaa sairastaneena tiedän, kuinka paljon voimia ja ennen kaikkea rohkeutta siitä irti pääseminen vaatii. Toivon todella, että asiasi ovat niin hyvin kuin blogissasi annat ymmärtää - tiedät varmasti, mitä tarkoitan, tämä sairaus kun on aika hyvä uskottelemaan kaikkea:-)
    Tsemppiä ihan hirmusti loppurutistuksiin! Olet nätti tyttö ja vieläkin kauniimmaksi tulet, kun saat painoa vielä lisää ja ajatukset kokonaan terveiksi!

    VastaaPoista