keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Vaahtokarkkeja ja askelia eteenpäin!

Valitettavasti menee vielä aikaa siihen, että saan tehtyä toisen osan niistä espanjan kuvista, mutta en silti halua pistää blogiani jäihin, joten kirjoittelen tämän hetkisiä kuulumisia! 
Ainiin sain uuden kameran Nikon S3300 
Onhan tässä ehtinyt jo kaikennäköstä tapahtua Espanjan reissun jälkeen. Eli kun palasin Suomeen niin mulla oli melkeen heti tapaaminen polilla ja joo paino oli laskenut, mutta ei mitää hätyyttävää kuitenkaan! Mikään ei ollut tahallista. Veikkasimme, että se johtui erilaisesta ruokarytmistä ja siitä paahtavasta kuumuudesta sekä tulihan siellä uitua ja liikuttuakin hieman enemmän.


Mutta asiat on nyt taas järjestyksessä. Tänään minulla oli hoitokokous, johon osallistui lääkäri, omahoitajani ja tietty äiti. Keskustelimme miten minulla on lähtenyt kesä käyntiin ja hoitoni lopettamisesta Ulfåsasan poliklinikalla. Olin saanut jo ajankin alue polille eli tuolla loppu käynnit tähän päivään! Olen niin onnellinen, sillä olen nähnyt todella useasti painajaisia koko paikasta.. Mutta viis niistä ja elämässä taas eteenpäin!


Viimepäivät ovat enimmäkseen menneet poikaystäväni kanssa olessa. Olin heillä maanantaista keskiviikkoon yötä. Oli taas kyllä niin ihanaa ja rentouttavaa. Teimme kaikkea kivaa yhdessä ja nautimme toistemme seurasta. Leivoimme maanantai iltana todella hyvää mustikkapiirakkaa ja katsoimme kotimaisen komedian. Nauroimme toistemme kainaloissa ja kutitelimme toisiamme.
Tiistaina paistoi vihdoin kunnolla aurinko ja olimme suunnitelleet lähteä rannalle koko päiväksi. Pakkasimme evääksi voileipiä ja tuc-keksejä ja tottakai pikkusen jätskirahaa!  Saavuttuamme rannalle, siellä olikin yllättävän kylmä tuuli niin emme olleetkaan ihan koko päivää. Ostettiin jätskit, otettiin aurinkoa ja irvisteltiin toisilemme kun aurinko oli niin kirkas!
Lopulta tuli jo niin viileä, että lähdimme kävelemään kotia kohti. Poikaystäväni äiti tuli meitä läheiselle super marketille vastaan, josta sitten mentiin pizzalle. Pakko sanoa, että oli parasta pizzaa aikoihin!
Hieman myöhemmin poikaystäväni halusi lähteä harjottelemaan autolla ajamista Hyvinkään lentokentälle ja siinä sitä sitte istuttiin takapenkillä ja poikaystävä ratissa. Poikaystäväni äiti istui etupenkillä ja neuvoi miten vaihteita käytetään ja millon mitäkin. Oli se kyllä aika jännää, joskus pokaystäni kyllä hurjasteli vähän liikaakin!



Illalla lämmitimme saunan ja viritimme grillin, jotta saisimme paahdettua vaahtokarkkeja. Niitä me siinä talon takana popsimme ja katselimme auringon laskua. Näinä päivinä tajusin kuinka ihana poikaystävä minulla oikeasti on. Hän ajattelee aina minun parasta, moni ei niin tekisi.
Kiitos rakas älyttömästi näistä päivistä <3



2 kommenttia:

  1. Oot niin kaunis! Ja hei, en tiennyt että säkin oot käynyt nimenomaan tuolla Ulfåsassa. Turhautumista kyseiseen paikkaan havaittavissa täälläkin... xd

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kovasti!:) Ja joo todellakin turhautumista! Onneksi sinne ei tarvitse enää mennä!

      Poista