tiistai 30. lokakuuta 2012

Arkeen paluu!

Loma loppu ja taas opiskelun pariin!

Oisin mieluusti voinut jäädä vielä lomalle toiseksikin viikoksi.. jäi jotenki niin paljon juttuja tekemättä.
Harmillista oli se, että viken loma oli edellisviikolla ja omani vasta viken loman jälkeen, joten ei mennyt aikataulut meillä ihan nappiin. Olisi pitänyt käydä siellä Ikeassa ja leffassakin, mutta eiköhän tässä vielä kerkeä! Odotan kovasti leffaan menoa kun saa ostaa pussilisen täyteen irtokarkkeja, voi kun tekee niitä niin paljon mieli! Sama juttu noiden Ikean lihapullien kanssa kun en oo nitää koskaan vielä maistanut!


Nyt on kyllä pieni koulu stressi päällä, vaikka sainkin yhden ryhmätyön esitettyä tänään. Ainakin yksi kivi vyörähtänyt pois harteilta. Havahduin, että eihän näitä kursseja ole enää kuin 2 viikkoa jäljellä ja vielä paljon tekemättä. Miten ihmeessä kerkeän??? Pitää vain koota itsensä ja ottaa ihan yksi päivä jolloin puurran oikeen kunnolla kouluhommia.

Huono juttu kävi tänään vaikka tarkoitus olikin hyvä.. Nykyään koneeni paikka on olkkarissa, mutta inhottavaa siinä on netin katkeileminen aina vähän väliä ja siksipä äiti päätti tänään siirtää nettihöskää lähemmäs olkkaria.. no eiköhän sitten koko hommeli lakannut toimimasta! Nyt ollaan oltu ihan hermona ton netin kanssa eikä mitään hajua miten saada se toimimaan. Revittiin johod seinästä ja vahdeltiin niiden paikkoja, pakko se on soittaa huomenna jonnekin! Nyt kirjoittelen jonkun toisen langattomalla netillä heh.. 

Huomenna alkaa onneksi vasta 12.45 koulu ja sain vihdoin järkättyä Personal Trainer tapaamiseni huomiselle. Uusi saliohjelma odottaa! Olisi kans huomenna tarkotus nähä viksu pitkästä aikaa ja mennä hänen kanssa Fitnesstukkuu ostaa palautusjuoma jauhetta kun se on sattunut loppumaan ja sitten varmaan vietetään ihan vaan aikaa kahdestaan toistemme viekussa. 
Huomenna voisin asennoitua siihen, että kuvaan tekemisiäni ja saan vihdoin tehtyä "päiväni kuvina" postauksen! Siihen tähdätään! 


lauantai 27. lokakuuta 2012

Rentoa viikonloppua!

Loman viimeisiä päiviä viedään ja aionkin käyttää sen rentoutumalla kotona. Nytkin makoilen olkkarin sohvalla, surffailen netissä, kirjoitan blogia ja kuuntelen musiikkia. Tänään tuskin jaksan tehdä kummoisempaa paitsi ilalla saatan nähdä vikkeä.
lähdössä salille!
Halusin vaan tulla kirjoittelemaan, sillä nyt siihen on hyvää aikaa. Vähä aika sitten aloitettuani salilla käymisen on minulle tullut enemmän voimia ja unelmia. Kaikki mitä teen tuntuu mukavemmalta kun saan liikkua. Liikunnan ilo on yksi parhaista kumoamaan huonoa fiilistä ja muutenkin siitä tulee niin fresh olo. En osaa selittää miten ihanalta toi salilla käyminen tuntuu! Monilla voi herätä ajatus, että olen siellä kuluttamassa, mutta EI MISSÄÄ NIMESSÄ.  Aion nyt pyrkiä siihen mistä olen pitkään haaveillut, lihaksikkaasta naisellisesta vartalosta ja siihe tarvitaan treeniä ja ruokaa. Jokaisen treenin jälkeen vetäsen naapaani palautusjuoman ja tunti siitä on sitten kunnon ateria, runsaalla proteiinilla. En aio antaa salitreenin mennä hukkaan, kaikki hyöty on saatava siitä irti. 
Käyn tosiaan SATS:illa ja aloituspakettiin kuului 3 Personal trainer tapaamista ja niistä olen käyttänyt yhden ja 2 vielä jäljellä. Pitäisi mahdollisimman nopeesti varata seuraava, jotta saisi vaihtelua treeniin. Eilen käytiin ostamassa mulle uudet treenipöksyt ja aivan ihanat ovat! 
Mutta se siitä liikunnasta ja sen ilosta. On tässä muutakin kivaa tapahtunut. Sisko oli lapsineen täällä maantaista-torstaihin ja aikamoinen säpinä oli koko ajan päällä. Käytiin siskon kanssa kirppiksellä ja muutama kiva löytö tarttui matkaan. Pinkit samettiset pöksyt, samettinen maastonvihreä huppari, paletti toppi, villapaita ja tavallinen tuubitoppi. Seuravaana päivä sitten sisko päättikin, että mun vaate kaappi on siistittävä ja ryhdyttiin tuumasta toimeen. En tajua taas iso säkillinen vaatteita sai luvan lähteä kaapistani. Miten niitä aina kertyy? Nyt vaatekaappini on ihan uudenlainen ja paljon parempi. Topit,jakut ja mekot ovat henkareissa ja muut viikattuna kaappeihin. Ennen hupparit olivat henkareissa ja kaikki topit yhdessä kasassa kaapissa. 

torstai 25. lokakuuta 2012

Normaalipainon saavutus!

Terveisiä pediatrilta!

Kävin eilen kuulemassa luutiheysmittauksen tulokset ja arvaatka mitä! Olen kunnossa! Luustolleni ei ole ehtinyt käymään mitään traagista vaikka kuukautiset ovat olleet jo vuoden poissa! Minun olisi pitänyt saada tietää myös missä vaiheessa hormonitoimintani on, mutta jotain syystä lähete ei ollut mennyt labraan ja silloin kun kävin verikokeissa sitä ei otettu. Harmitti, sillä olisin kovasti halunnut tietää kuinka lähellä olen kuukautisten alkamista. Pediatrin käynillä ei tullut mitään negatiivista kommenttia, sain ainoastaan kehuja kuinka terveeltä ja hyvin voivalta näytän ja sitähän minä olen. Ennen lääkärin tapaamista minusta tietenkin otettiin paino ja verenpaine. Parasta tässä on se, että olen nyt normaalipainoinen nuori nainen!

Kuinka kauan siihen menikään, mutta tässä sitä nyt ollaan normipainossa ja hyvältä tuntuu! Kroppani on omasta mielestäni hyvin hoikka, mutta terveellä tavalla ja varsinkin kun olen saanut hetken aikaa käydä kuntosalillakin. Lihasta on tullut ja todiste siitä on vastuksien nousu salilla ja tuttu toteamus "lihas painaa enemmän kuin läski". 

Kerroin pediatrille, että olen käynyt jonkin aikaa salilla ja hänestä se oli hieno asia. Totesin myös, että salilla käyminen on tuonut minulle voimaa syödä entistä enemmän, koska ei se lihas muuten kasva eikä mitään muutosta tapahdu. Aion nyt jatkaa salilla käymistä ja kirjoitella varmaan siitäkin tänne näin. Tuntuu taas kuin uusi elämä olisi auennut. Vielä muutama kilo painoa lisää ei olisi pahitteeksi, sillä haluan kasvattaa lihaksiani ja päästä vihdoin tekemään sitä mitä olen kauan kauan halunnut! Treenata, syödä ja näyttää hyvin voivalta naiselta! Suurin unelmani on joskus päästä kilpailemaan fitness alalle, mutta siihen on vielä aikaa, mutta hyvä se on jo alkaa pitämään itsestään hyvää huolta! 
Tässä vielä semmosta, että normaalipainon saavuttaminen vei aikaa, mutta nyt tuntuu, että saan elämältä paljon enemmän! En halua enää koskaan olla alipainoinen!


maanantai 22. lokakuuta 2012

Hyvästit hiuksille..

Teeeerve pitkästä pitkästä aikaa!
Jooo o on ollu kaikennäköstä, etten oo kerenny kirjottele, mutta nyt kun loma alkoi niin päätin pistää sormeni töihin ja tulla päivittelemään kuulumisia. No mitäs tässä meillä alkoi koulussa uudet kurssit ja vihdoin kotitaloutta sitten seiska luokan jälkeen. Matikkakin alkoi ja muut uudet jännät kurssit.

Ei sen enempää koulusta, mutta jos jotakin kiinnostaa vilkaista niin tässä on osote tekemääni opiskelija blogiin hdoopiskelija.blogspot.com 
ostoksia kauneusmessuilta!
Ison tapahtuma tällä viikolla oli ehdottomasti pidennyksistä luopuminen ja hiusten lyhyeksi leikkuu! En ole vieläkään sisäistänyt näitä hiuksia ja pakko myöntää, ettei tämä hierveän hyvää itsetunnolleni tehnyt. Vaikka monet ovat kehuneet niin silti itse rakastan pitkiä hiuksia ja minusta ne sopivat paremmin. Hiukset kuitenkin kasvavat, joten ei tässä kannata masentua. 
Muita kivoja tapahtumia viime viikolta oli viken tekemä yllätys minulle. Yksi päivä kun saavuin kotiin vikke oli tullut meille valmistamaan minulle päivällistä. Äiti ja mummini tiesivät asiasta, mutta eivät olleet hiiskuneet minulle sanaakaan ja se tosiaan tuli aivan yllätyksenä. Harmittaa vaan kun en osannut näyttää arvostustani yllätystä kohtaan, koska olin ollut allapäin näistä hiuksista koko päivän. Oikeasti arvostin viken tekoa todella paljon! Se oli hienosti tehty ja hyvää se kanssa oli! nams!
Viken kanssa olen viettänyt paljon aikaa. Käytiin yhdessä kauneus- ja terveysmessuilla ja vikke tuli siitä sitten meille yöksi. Seuraavana päivänä lähdettiin viken luo hyvinkäälle ja mentiin uuden Willa kauppakeskuksen avajaisiin. Odotin innolla, että pääsen vihdoin suomeen tulleeseen New Yorkeriin, mutta enpä sitten löytänytkään sieltä mitään. Ihmisiä oli niin paljon ja kaikki pienimmät koot vaatteista olivat menneet. Mukaani kuitenkin tarttui jättipullo lakkaa! Sitä nämä hiukset tarvitsevat!

torstai 11. lokakuuta 2012

Hyviä ja Huonoja uutisia

Hyvää tyttöjen päivää!
Voi kamala kun olin tänään aamulla väsynyt! Koko eilinen ilta oli täynnä tehtävää ja pieni stressi siinä kerkesi tulla. Oli käytävä kaupasaa ostamassa äidin syntymäpäivä kakkuun tarvikkeet, leivottava kakku, luettava tulevaan tenttiin ja tehtävä äidille vielä kortti ja tietenkin normaalit arjen askareet suihkut yms! Tuli siinä aikamoinen kiire, mutta hengissä ollaan! Tenttiin en paljoa kerennyt lukea, mutta kortit ja kakut sain väsättyä!
Viime vuonna ostetut kengät pääsivät vihdoin käyttöön..
Aamulla oli sitten pakko herätä kuudelta lukemaan kun illalla se jäi niin vähäiseksi ja siis tenttihän oli tänään! Nautiskelin aamupalaa ja varmaan 3 kuippia kahvia samalla kun kertasin sairaala-sanoja englanniksi. Pikku hiljaa jännitys alkoi laantua ja tuntua siltä, että osaan nämä asiat ja niin osasinkin! Se tentti meni yllättävn hyvin, paremmin kuin mikään tekemäni englannin koe. Olen ylpeä itsestäni, turhaan taas stressasin!
Oli pakka nappaa kuva tästä annoksesta kun se näytti niin herkulliselta!
Koulussa en ollut kuin tentissä ja luokkani kanssa paloturvallisuus koulutuksessa. Saatiin sammuttaa ihan oikea palava tuli. Jännitti kyllä hieman, mutta siitäkin selvittiin ja ihan kivaa siellä oli!
Koulusta menin kotiin maistelemaan tekemääni kakkua ja juomaan synttäri kahvit. Kauaa en kotona ollutkaan kun suuntasin kaupungille ja ostin itselleni Hulluilta Päiviltä beiget legginsit. 
Kakusta piti tehdä mahdollisimman kevyt koska äidillä on meineillään elämäntapamuutos ja painoa olisi hyvä saada pudotettua. Kakusta tuli kyllä yllättävän hyvää ja koostumuskin oli oikeanlainen keveydestä riippumatta!
Tänään kuitenkin kuultiin ikäviä uutisiakin.. Siskoni tyttö Amanda sai kauhean kohtauksen, jonka syytä ei ole vielä selvinnyt. Kuume nousi yli 40 asteen ja huulet menivät sinisiksi ja tyttö oli mennä täysin tajuttomaksi. Pelottaa kauheasti  pikkusen puolesta! Miksi niin pienen työtön täytyy kärsiä niin suurista kivuista ja vielä tyttöjen päivänä.. antaisin mitä vaan, että hänellä olisi taas hyvä olla!

Jos palataan tähän menneeseen viikkoon niin on mulla muitakin uutisia! Koulussa minulta tultiin kysymään muutama viikko sitten, että haluaisinko osallistua kirjoittamaan koulumme tulevaa opiskelijablogia. Olin todella otettu, että hän muisti mun kirjoittavan omaa blogia. Otin toki haasteen vastaan ja olin tiistaina pienessä palaverissa tästä blogijutusta. Eli aion nyt piakkoin aloittaa kirjoittamaan opiskelijablogia, joka kertoo minun opinnoista ja Diakkarin tapahtumista. Ainakin aluksi jutut tulevat pääosin minulta, mutta toivottavasti saan mukaan inspiroitua muitakin! Tervetuloa lukemaan!
Tiistaina ei ollut mikään parhain ilma, joten oli ihana pistää lämmin villapaita päälle!
 Kyseessä ei siis ole mikään tietopankki vaan yritän kertoa minun näkemyksiä opiskelusta ja sen hyvistä puolista.
Tällä viikolla ei ole paljoa muuta erikoista tapahtunut. Huomenna ei ole koulua, mutta ei myöskaan ala syysloma kun vasta 24. päivä. Harmi kyllä, mutta ohjelmassa olisi kaupunki reissu mummin ja äidin kanssa ja illasta tapaamaan hyvää ystävääni tuaa pitkästä aikaa!



tiistai 9. lokakuuta 2012

What I going to do????

Heii auttakaa!

Ennen värjäsin hiuksiani eri värisiksi lähes joka kuukausi, koska kyllästyin niin nopeasti ja nyt olen tässä muutamia päiviä miettinyt etten ole pitkään pitkään aikaan vaihtanut blondista mihinkään. Se johtuu kyllä siitä, että blondi on niin vaikea saada ja se kuluttaa hiusta niin paljon. 

Mutta kuitenkin! Olen nyt alkanut kyllästymään tähän samaan naamaan joka katsoo peilistä joka aamu ja päivä, että tarttisin jotai uudistusta! Ongelmana on vaan se, että omat hiukseni ovat huonossa kunnossa enkä tiedä miten niitä leikkaisi tai värjäisi. 

Tässä on muutamia ideoita mitä olen pohtinut ja tarvitsisin nyt teidän mielipidettä asiasta! 
Olen miettinyt, että leikkaisin lyhkäiseksi ja alle olkapäiden ja ehkäpä tuollaisen otsiksenkin mutta mites sitten tuo väri? Pitäisinkö blondina mutta siistisin lyhyen tukkani...
vaiko...
Tilaisin uudet pidennykset, jotka olisivat vaaleanruskeat ja antaisin omat hiukseni vain kasvaa (ne kyllä kuluvat pidennyksian kanssa)

vai jatkanko blondina oloa ja odotan hiukseni kasvavan ja sitten taas mietin mitä teen?
Jos teillä on jotain ideoita niin otan kaikki ilomielin vastaan!

lauantai 6. lokakuuta 2012

Enemmän kuin rakastunut

Hyvää iltaa!

Eilen oltiin viksun kanssa viettämässä meidän puoltoistavuotis päiväämme ravintola Groteskissa! Ilta oli hyvin myrskyisä, eikä pahemmin tehnyt mieli lähteä hameella ja korkkareilla siihen ilmaan! Päätin siispä pistää farkut jalkaan ja sitten vähän hienomman paidan, mutta korkkarit pidin jalassa. 
Espanjasta ostetut punaiset korkokengät pääsivät ensikäyttöön vihdoin! 
No korkkarit ja jakut päällä lähdimme yhden ainoan sateenvarjon kanssa kohtaamaan tuon kamalan myrkskyn! Pöytävaraus oli  puoli seitsemäksi ja kävi läheltä ettemme myöhästyneet, mutta olimme juuri ja juuri oikeaan aikaan paikalla.
Meidät otettiin vastaan ja pyydettiin viemään ulkovaatteet naulakkoon ja siitä sitten opastettiin pöytään. Palvelu oli niin kohteliasta ja rentoa! Osasin heti alkaa nauttimaan olostani kauhean sade ilman suojassa. Tunnelma ravintolassa oli lämmin ja viihtyisä sekä ihmisiä oli juuri sopivasti. Alkuun meiltä kysyttiin mitä joisimme, mutta pysyimme ihan vesi linjalla, ties mitä olisi maksanut! 

Niin kuin viime postauksessa kerroin, minulla oli tarjous kyseiseen ravintolaan ja saimme kolmenruokalajin menun yhden hinnalla. Kyseessä oli siis Chef Table menu eli yllätysmenuu! Emme tienneet kummatkaan mitä sieltä olisi tulossa!
Odotellessamme alkuruokaa juttelimme mukavia mitä vuosin varella on tapahtunut kunnes Vikke alkoi hymyilemään oudosti ja huomasin, että jotain on meneillään. Vilkaisin puhelimeeni ja katsoessani jälleen Vikkeä niin hänellä oli kädessään pieni lahjapaketti. Olin niin yllättynyt ja samaan aikaan niin onnellinen. En osannut odottaa lahjaa ollenkaan!  En ollut itse ostanut mitään vikelle, ainoataan tehnyt koulussa mitättömän mitallin, jossa luki "paras poikaystävä". Minulle tuli kauhea olo kun en ollut ostanut mitään lahjaa hänella ja Vikke kun aina jaksaa muistaa ja olla niin sydämmellinen. Olimme vielä puhuneet ettei osteta mitään kun vasta sitten kaksvuotispäivänä.
No joka tapauksessa avasin lahjan ja se oli jotain niin hentoa ja kaunista. Hopeinen riipus vaaleanpunaisella timantilla. Juuri sellainen mitä katselen kultasepänliikkeissä! Myönnan, että kyynel tipahti poskelle sitä katsellessa ja miettiessä kuinka onnellinen olen kun minulla on vikke. 
Kiittelin tuhannesti Vikkeä ja tuntui ettei mikään kiitos riitä!
Vikke se vaan toisteli että " paras lahja mitä oon saanu oot sinä". 
Kaikki tuntui niin täydelliseltä!
Tunteilemisen jälkeen alkuruokamme saapuikin ja sehän oli syksyistä sienikeittoa, jota koristi friteeratut vihanneslastut ja lohikreemi. Se oli suussa sulavaa ja aivan uskomattoman hyvän makuista! En ole eläessäni syönyt niin hyvää sienikeittoa! Nautiskelimme vielä tuoretta leipää keiton kanssa.
Oli ihanaa, että ennen pääruoan tuloa oli sopivasti aikaa sulatella alkuruokaa, eikä pääruoka saapunut aivan heti perään. Pääruoaksi meille tarjoiltiin pitkään haudutettua sekä puoliraa'aksi jätettyä ankkaa tomaattisella linssipedillä, lisäksi lautasella oli jotakin pyreetä mitä en nyt satu muistamaan! Jokatapauksessa nam! Se oli parempaa kuin hyvää. Söin ankkaa viimeksi kun olin pieni ja siskoni kävi kokkikoulua, joten se todella herätti makuelämykseni täysin!
Jälkiruoaksi saimme porkkanakakkua aprikoosi sorbetilla ja valkosuklaalla. Se oli sopivan kokoinen illan päätteeksi ja sitäkin paremman makuinen. Jokaisella lusikallisella maistoin aivan uusia makuja, olin kuin taivaassa! Koko menuu oli aivan uskomaton ja annan vielä pisteitä hyvästä palvelusta!
Aijoin varmasti mennä uudelleen kun noin hyvää ruokaa että palvelua tuli saatua!
Lähdettyämme ravintolasta ilma oli ehtinyt jo laantua ja ilta oli kauniin tyyni. Kävelimme käsi kädessä bussi pysäkin ohi ja sitten sainkin idean. Kello ei ollut kuin vähän yli kahdeksan, miksikäs emme menisi pienelle bussikierrokselle istuskelemaan takapenkille ja olemaan kahden. Niinpä me sitten teimme ja kun bussi oli aivan tyhjä niin kuski päästi meidät maksutta siään. Takapenkillä olimme toistemme kainaloissa ja katselimme  syksyistä Helsinkiä.

Tälläinen oli meidän iltamme. 
Kaiken tämän jälkeen mieleni teki huutaa Elämä on todella elämisen arvoista!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Oikealla jalalla kohti hyvää päivää

Tiistaita vaan kaikille!
Tänään aamulla heräilin todella hyvillä mielin! Mistäköhän se mahtoi johtua ? Jaa a en tiedä, mutta ei sitä kai tarvitsekkaan tietää. Pääasia, että mieli oli virkeä uuden päivän alkuun! Aamupalaksi söin tavanomaisen aamiaisen ja hoidin meikki sekö hiuspidennys ruutiinini. Paitsi päätin kokeilla pitkästä pitkästä aikaa laineikkaita hiuksia. Tuli oikeen nätskät! 


Suuntasin kohti koulua ja olin onnellinen, että kouluhommat tuli hoidettua, eikä ollut tehtäviä tälle päivälle. Ensimmäisellä tunnilla käsitelimme stressiä ja miten sitä voisi ehkäistä. Aihe oli mielekäs, koska olen ihminen, joka saattaa stressata liian usein aivan turhista asioista. Oli mukava kuulla miten sitä pystyisi hillitsemään ja mitä se oikeastaan on. Tuo koulu on kyllä opettanut paljon erilaisia asioita ja tunnen olevani päivä päivältä viisaampi ja kypsempi.

Pakko myöntää, että pientä stressiä kyllä koulu teettää, mutta ei kuitenkaan sellaista, että olisin aivan puhki. Omasta mielestäni koulu on helpottunut huomattavasti ylä asteen jälkeen. Johtuu varmaan siitä, että koulussa käsiteltävät aiheet ovat mielekkäita ja kiinnostavia. Näin ollen olen saanut parempia arvosanojakin. Nyt vain pitäisi saada yksi "sairaaloiden ulkoiset verkostot" projekti valmiiksi!
Mutta nyt koulu jutut sikseen! Torstaina on nyt sitten Viken ja minun puoltoistavuotis päivä ja eilen tuli varattua pöytä ravintola Groteskiin. Onneksi emme joudu maksamaan täyttä hintaa kolmen ruokalajin menusta, koska yllätys yllätys cityshopparin avulla saamme sen yhden hintaan. Oikeasti kahdelle tämä menu maksaisi 86 euroa, mutta me saamme sen hintaan 43! Jännittää kyllä aivan hirveästi mennä syömään tuollaiseen ravintolaan, tuntuu etten ole tarpeeksi hienostutnut menemään tuonne! En ole ikinä syönyt kolmen ruokalajin menua! Odotan perjantaita innolla!

Sitten ihan arkipäivän asioihin. Piti jo eilen saada leivottua porkkanasämpylöitä, mutta sain sen vasta nyt aikaiseksi. Ja onnituneita tuli! Oikeen maukkaita, ehkä hieman olisin voinut lisätä suolaa, mutta eipä se nyt haittaa! 
Värjäsin muuten viikonloppuna pahamaisen tyvikasvun pois! Ensiksi tuli aivan keltainen, mutta laitettuani hopeamaskin päähän niin tulos oli oikeen kiva, vaikka erisävyinen muun tukan kanssa, mutta eipä haittaa sekään!